Äänestämisen saavutettavuudessa on parantamisen varaa

Ennakkoäänestyspaikoilla kävi alue- ja kuntavaalien aikaan paljon äänestäjiä, joiden suomen kielen taito on heikko. Osa äänioikeutetuista eivät puhu lainkaan suomea. Ennakkoäänestyspaikoilla sattuu välillä tilanteita, joissa kukaan vaalivirkailijoista ei pysty kielimuurin vuoksi ohjeistamaan äänestäjää mistä ja miten äänestetään. Näihin tilanteisiin virkailijoita ei valmisteta kaupungin toimesta millään tavoin ja tämä on havaittavissa virkailijoiden valmiudessa avustaa ja ohjeistaa äänioikeutettuja. Vaalipäivänä on samoin havaittavissa, että vieraskielisiltä äänestäjiltä puuttuu yliedustetusti tarvittava tieto äänestyskäytännöistä. Myös vaalivirkailijoiden osalta huomaa, ettei heitä ole koulutettu kohtaamaan vieraskielisiä, maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaisia äänestäjiä. Erityisesti kunta- ja aluevaaleissa on vaalivirkailijoiden oltava perehtyneitä siitä, millä perusteella äänioikeus eri väestöryhmille määräytyy.

Tiedon, kokemuksen ja kielitaidon puutteessa, sekä aikaisempien syrjivien kokemusten vuoksi monet maahanmuuttajat tukeutuvat toisiinsa ja pyrkivät auttamaan toisiaan äänestyskopeissa sen sijaan, että pyytäisivät apua vaalivirkailijoilta, jotka puhuvat heille suomea tuloksetta. Tilanteet johtavat usein molemminpuoliseen hämmennykseen. Hämmennystä lisää virkailijoiden puutteellinen perehdytys siitä, mitä asiakirjoja suomessa oleskelevat ei-kansalaiset tarvitsevat äänestääkseen. On myös huomioitava, että vaaleihin saatetaan suhtautua jo lähtökohtaisesti varauksella jos lähtömaassa demokratia on näennäistä ja korruptio kukoistaa. 

Osa vaalivirkailijoista suhtautuu varauksella erityisesti rodullistettujen maahanmuuttajien pyrkimyksiin auttaa toisiaan. Esimerkiksi muslimipariskuntien kohdalla rasistiset oletukset ovat johtaneet tilanteisiin, joissa kielimuurista johtuvaa avustusta on pyritty estämään. Epätasa-arvoinen kohtelu ja saavutettavuuden puute tuskin kasvattaa maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisen väestön jo valmiiksi alhaista äänestysprosenttia. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 kuntavaaleissa muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien äänestysprosentti oli yli 32% alhaisempi kuin suomea, saamea tai ruotsia puhuvien. Tietoa ja ohjeistusta äänestämisestä pitäisi olla saatavilla suomen vieraskieliselle väestölle heidän omalla äidinkielellään. 

Monikielisyyden huomioimiseen, saavutettavuuteen ja rasististen toimintatapojen ehkäisyyn on panostettava vaalivirkailijoiden koulutuksessa ja äänestyspaikkojen suunnittelussa. Olisi esimerkiksi hyvä varmistaa, että äänestyspaikoilla on muutakin kieliosaamista kuin suomea ja ruotsia. Vaihtoehtoisesti Oikeusministeriö voisi tuottaa ohjeistavia vaalimateriaaleja myös muilla kuin Suomen virallisilla kielillä. Lisäksi toimitsijoiden koulutuksessa on syytä keskustella ennakkoluulojen tiedostamisesta, jotta syrjivää kohtelua voidaan ehkäistä ja taata yhdenvertaiset äänestämismahdollisuudet kaikille. 

Sera Heikkilä ja Amir Abdelamir 

Teksti on alunperin julkaistu lyhennettynä Keskisuomalaisessa 16.4.