Intersektionaalisen feminismin ABC lyriikoiden avulla

“Jos alkaa tuntuu silt et tää menee tunteisiin nii,
antaa mennä vaan kyl sä
tuut selvii siit”
– Yeboyah

Intersektionaalinen feminismi sisältää termejä ja käsitteitä, jotka menevät usein julkisessa keskustelussa sekaisin. Tässä artikkelissa pyrimme selventämään näitä käsitteitä lyriikoiden avulla joiden yhteyden teemoihin joko ymmärrät, tai sitten et.

Intersektionaaliseen feminismiin liittyvät teemat nousevat jatkuvasti keskusteluun. On hyvää ja huonoa keskustelua, mutta kuten 1800-luvulla ensimmäisen feministisen aallon aikaan, feministiseen keskusteluun liittyy edelleen paljon väärinymmärryksiä. Koska feministinen (ja antirasistinen) liike on iso ja hajanainen, on tärkeää muistaa että eri toimijat käyttävät näitä termejä ja käsitteitä eri tavalla, joten haluamme korostaa, ettei tässä esitetty tapa ole välttämättä universaali tai edes oikea. 

Miksi termeistä pitäisi välittää?

Sanoilla luodaan todellisuutta. Postmodernistisen suuntauksen mukaan sanat ja kieli eivät kuvasta todellisuutta vaan ne itse asiassa luovat todellisuutta. Termit, joita vähemmistöistä käytetään ja on käytetty, kuvaavat sitä todellisuutta joissa ne ovat syntyneet ja joiden ajan käsitysten kuvaamiseen niitä on käytetty. Vähemmistöjen kohdalla suuri osa näistä käsityksistä on negatiivisia, usein stereotypioihin perustuvia. Vähemmistöillä ei historiassa ole ollut yhteiskunnallista valtaa määritellä itseään.

Mitä on intersektionaalinen feminismi?

“Feminism wears a throwback jersey
bamboo earrings,
and a face beat for the gods”
– Ashlee Haze

Feminismi on 1800-luvulla syntynyt ajattelusuuntaus, joka pyrki alun perin ajamaan sukupuolten tasa-arvoa. Näistä ajoista feminismi on kehittynyt ja haarautunut ja sisältää nykyään erilaisia suuntauksia ja ajattelutapoja, joissa painotetaan erilaisia teemoja ja kysymyksiä. Nykyään yksi suurimpia suuntauksia on intersektionaalinen feminismi, joka huomioi sukupuolen lisäksi erilaisia muita tasa-arvoon vaikuttavia tekijöitä, kuten etnisyys, seksuaalinen suuntautuminen, luokka ja vammaisuus. Intersektionaalisuus termiä käytti tiettävästi ensimmäisen kerran Yhdysvaltalainen feministi Kimberlé Crenshaw havainnollistaakseen sitä, kuinka mustien naisten yhteiskunnallista asemaa ei voida täysin ymmärtää tarkastelemalla vain sukupuolta. Tämä oli vuonna 1989.

POC, rodullistettu, afrosuomalainen, mihin näitä termejä tarvitaan? 

Suomessa on vasta viime vuosina alettu laajemmin keskustella siitä, mitä erilaisista termejä vähemmistöistä pitäisi käyttää. Käymme tässä läpi vain etnisiä vähemmistöjä koskevia termejä, sillä esimerkiksi sateenkaari-ihmisiä käsittelevä termistö on käyty laajalti läpi esim. Setan sivuilla .

Suomen vanhoja vähemmistöjä (romanit, saamelaiset, tataarit, juutalaiset yms.) lukuun ottamatta etnisistä vähemmistöistä on yleensä puhuttu maahanmuuttajina tai maahanmuuttajataustaisina. Riippumatta siitä, kuinka kaukainen historia maahanmuutto henkilölle on. Vähemmistöjen omien liikkeiden ja ajattelijoiden myötä onkin syntynyt uusia termejä, jotka kumpuavat tarpeesta itsemäärittelyyn. Taustalla on tarve käyttää itsestä ja muista termejä, joihin samaistuu ja jotka kuvaavat sitä todellisuutta, jossa me elämme.

“Not your exotic vacation
I’m bored with your fascination
I need that PayPal, Paypal, Paypal
If you want education”

– Mona Haydar

Rodullistettu tarkoittaa ihmistä joka rodullistetaan yhteiskunnassa. Rodullistaminen kuvaa yhteiskunnallista prosessia, jossa valkoisuuden normista poikkeava ihminen mielletään automaattisesti ”toiseksi”, erilaiseksi, yleensä ”maahanmuuttajaksi”, johon yhdistetään usein negatiivisia stereotypioita. 

PoC eli person of colour tulee Yhdysvalloista ja tarkoittaa niitä henkilöitä joita ei yhteiskunnassa nähdä valkoisina. Termin tarkoitus on kuvata sitä kokemusta, jota useat ei-valkoiset ihmiset Suomessa, kuten muissakin läntisissä maissa elävät: kokemusta joissa ulkonäön vuoksi ihmiseen liitetään oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja, jotka pohjaavat tämän oletettuun taustaan. Joskus PoCeista puhutaan myös puhekielessä ruskeina ihmisinä (kts. esim. Ruskeat Tytöt tai Brown girl bloggers)

Näkyvillä vähemmistöillä viitataan etnisiin vähemmistöihin jotka poikkeavat ulkoisesti valkoisuuden normista. Termi poikkeaa yleisemmin (varsinkin englannin kielessä) käytetystä etnisistä vähemmistöistä sillä se tarkoittaa nimenomaan niitä etnisiä vähemmistöjä, jotka ulkonäkönsä takia erottuvat enemmistöstä. Tällä voidaan siis viitata esim. ihonväriin tai pukeutumiseen. 

Afrosuomalainen on myös uusi termi Suomessa, jolla viitataan suomalaisiin ihmisiin, joilla on afrikkalaisia sukujuuria. 

Mitä termiä sitten pitäisi käyttää? Yksilötasolla tähän ei ole oikeaa vastausta, sillä ihmiset luonnollisesti samaistuvat vaihtelevasti eri termeihin. Tämä on hyvä pitää mielessä ja pyrkiä henkilöiden välisissä kanssakäymisissä käyttämään niitä termejä, joita henkilö käyttää itsestään. Virallisissa konteksteissa on taas parasta pyrkiä käyttämään sitä termiä joka parhaiten kuvaa sitä ryhmää josta halutaan puhua. Esim. julkisuudessa puhutaan usein maahanmuuttajista sellaisissa konteksteissa, joissa tarkoitetaan näkyviä vähemmistöjä.

Mitä rasismi on?

“Liian tumma kannustaa leijonii,
mut tarpeeks vaalee rintamalle,
jos et oo vielkää ihonvärist toipunu,
nii sä oot se ketä ei oo integroitunu”

– Prinssi Jusuf, Musta Barbaari

Rasismi on syrjintää etnisyyden perusteella. Etnisyydellä viitataan tässä siihen oletukseen, jota ihmisestä tehdään hänen ulkonäkönsä (ihonvärin, hiusten tekstuurin, kasvojen piirteiden) vuoksi. Valkoisuus on edelleen normi, eikä sitä siksi nähdä samalla tavalla etnisyytenä, eli se nähdään vapaana ennakko-oletuksista. Toisin sanoen jos valkoinen ihminen tekee rikoksen, hän tekee sen yksilöinä ja hänellä on siihen yksilölliset syyt ja taustat. Toisin kuin jos ei-valkoinen ihminen tekee rikoksen, jolloin hänen tekonsa ja niiden tausta yhdistetään hänen kulttuuriinsa ja hänen oletettuun taustaansa liittyviin piirteisiin.

Ennakkoluulot tarkoittavat kuta kuinkin samaa asiaa kuin ”biases”, jotka voidaan jakaa ”conscious” eli tiedostettuihin ja ”unconscious” eli tiedostamattomiin. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka henkilö ei itse ajattelisi olevansa rasistinen, ovat useimmat meistä kuitenkin sisäistäneet ennakkoluuloisia ajatuksia ja oletuksia koska asumme yhteiskunnassa ja maailmassa joka vilisee niitä. Populaarikulttuurissa, historiassa ja politiikassa välittyy hienovaraisia (tai ei-niin-hienovaraisia) ennakkokäsityksiä, jotka usein sisäistämme, koska ne ovat niin yleisiä.

Rasismi itsessään voidaan jakaa kolmeen tasoon.

Henkilöiden välinen (interpersonal) on se, jota useimmat ihmiset ajattelevat, kun puhutaan rasismista. Se on suoraa ja henkilökohtaista, sitä kun joku huutaa kadulla jotain selkeästi etnisyyteen kohdistuvaa. Se on yleensä tiedostettua, eli tällaiset ihmiset tiedostavat ajattelevansa rasistisesti. Toinen, hieman vaikeammin hahmotettava taso, on rakenteellinen rasismi.

Mä jalo ja villi suomeks sanottuna,
Anna piirrän sulle kuvan
Mä kaivan mun passin
Ketä anto luvan, nii”

– Da Costa

Rakenteellinen rasismi (structural racism) on huomaamattomampaa ja usein pohjaa enemmän tiedostamattomiin ennakkoluuloihin. Rakenteellinen rasismi näkyy tilastoissa, joissa nähdään että Suomessa on vaikeampaa saada esim. asuntoa tai työpaikkaa jos on ulkomaalaisen kuuloinen tai romanitaustaisen kuuloinen nimi. Se näkyy tilastoissa, joiden mukaan Ruotsissa afrikkalaistaustaisilla on pienemmät palkat ja huonommat etenemismahdollisuudet, koulutustaso ja natiivikielisyys (maahanmuuttaja vai ei) huomioiden [1].  Kolmas taso käsittää mikroagressiot, jotka ovat useimmiten vaikeimmin ymmärrettävissä.

“Speaking of racists, fuck your microaggressions
I’ll make you fix your words like a typo suggestion”

– Chance the rapper

Mikroagressiot (microaggressions) viittaavat niihin jokapäivisiin pieniin eleisiin ja sanoihin, joilla ei yleensä ns. tarkoiteta pahaa, joskus ne voidaan tarkoittaa jopa kehuina. Mikroagressiot pohjaavat yleensä tiedostamattomiin ennakkoluuloihin. Ne ovat sitä, että puhutaan englantia, kysytään mistä henkilö on kotoisin, kosketetaan afrohiuksia kysymättä. Ne pohjaavat oletuksiin että henkilö ei puhu suomea tai voi olla kotoisin Suomesta, koska käsitys suomalaisuudesta on kapea ja sisällyttää vain valkoiset ihmiset. Ne ovat toiseuttavia tekoja, jotka muistuttavat niiden kohteelle jatkuvasti siitä, että hän on erilainen. 

“Cause they make us hate ourself and love they wealth”
– Kanye West

Sisäistetty rasismi (internalized racism) viittaa niihin oletuksiin ja arvoihin, joita ei-valkoiset ihmiset sisäistävät kasvaessaan yhteiskunnassa, jossa heihin liitetään negatiivisia oletuksia. 

Mitä pahaa valkoinen mies on teille tehnyt?

Nyt kun on käyty perusteet läpi, niin voidaan mennä varmaan kiistanalaisimpaan termiin tämän päivän diskurssissa (keskustelussa) eli valkoisuuteen ja erityisesti valkoiseen cis-hetero mieheen. Miksi hänestä puhutaan koko aika? Miksi sanotte häntä etuoikeutetuksi kun on olemassa myös huono-osaisia valkoisia cis-hetero miehiä? 

“Probably would’ve blew overnight if I was white
Rap with a mic and wore really baggy tights,
It’s aight”

– Tierra Whack

Ensimmäinen tärkeä termi selventää on valkoisuus. Sosiologisesti valkoisuudella viitataan yhteiskunnalliseen positioon (asemaan) ja ilmiöön, jossa ihonvärin vuoksi tietyt ihmiset pääsevät yhteiskunnassa eteenpäin helpommin kuin toiset. Samoin kuin miessukupuoli, cissukupuolisuus tai heteroseksuaalisuus ovat etuoikeuksia. Tämä väite pohjaa tilastollisiin faktoihin, enemmän kuin yksittäisiin kokemuksiin, vaikkakin se niihin yleensä keskusteluissa typistetään. 

“Your privilege
What’s up with that?”

– M.I.A

Sitten etuoikeuksiin. Keskustelu etuoikeuksista ei ole absoluuttista, eli toisin sanottuna, sillä ei tarkoiteta sitä että kaikki esim. valkoiset olisivat yhteiskunnassa absoluuttisesti paremmassa asemassa kuin ei-valkoiset. Etuoikeudet ovat nimenomaan intersektionaalisia, eli yhteiskunnallinen asema ei ole 0-1 peliä. 

Mitä tämä tarkoittaa on, että jos otetaan valkoinen huono-osainen, syrjäytynyt cismies niin kukaan ei väitä, että hän olisi hyväosainen. MUTTA jos vierelle otetaan ei-valkoinen huono-osainen, syrjäytynyt cismies niin tähän verrattuna yllä oleva valkoinen mies on silti etuoikeutettu. Miksi? Koska edelleen, vaikka molemmat näistä hypoteettisista henkilöistä ovat yhteiskunnallisesti huonossa asemassa, hyötyy huono-osainen valkoinen mies edelleen valkoisuuden etuoikeudesta. Miten? Jos vaikka ajatellaan, että nämä kaksi miestä hakevat työpaikkaa niin valkoisella on silti parempi mahdollisuus saada töitä kuin ei-valkoisella (huom. tilastollisesti). Tämä ei tarkoita että tämä hypoteettinen valkoinen mies olisi silti hyväosainen, mutta vaikka emme olisi hyväosaisia meillä voi silti olla yhteiskunnallisia etuoikeuksia. 

On tärkeä selventää vielä yksi asia. Kun puhutaan etuoikeuksista, puhutaan niistä yhteiskunnallisella tasolla. Kaikki ihmiset kohtaavat elämässään haasteita, sairauksia, ihmissuhdeongelmia, huonoja päiviä ja kuolemaa. Nämä haasteet eivät kuitenkaan ole rakenteellisia, eli ne eivät liity yhteiskunnalliseen syrjintään. Nämä ovat eri asioita. Tämä ei tarkoita että joku kokemus, yhteiskunnallinen tai ei, olisi traagisempi kuin toinen, mutta puhuttaessa siitä miten yhteiskuntaa pitäisi edistää, pitää puhua ongelmista joita yhteiskunta itse aiheuttaa. Tarkoitus ei ole keskustella siitä kenellä menee huonoiten. Tarkoitus on keskustella siitä, millaisia yhteiskunnallisia esteitä meillä on, jotta voisimme ratkaista niitä.

Miten nämä asiat liittyvät Suomeen?

Aina välillä kuulee sanottavan, että nämä asiat eivät kuulu Suomeen, koska Suomessa ei ole kolonisaatio-tai orjuushistoriaa, vaan ovat suoraan adaptoituja Yhdysvalloista. Suomi ei kuitenkaan ole irrallaan kansainvälisen kolonisaation historiasta vaan on ollut aktiivisesti mukana esimerkiksi lähetystyössä ja siitä seuraavassa kulttuurinkadossa, eikä Suomi ole myöskään irrallaan globaalin lännen perinteestä. Lisäksi Suomella on oma kolonisaatiohistoriansa saamelaisten kanssa, eikä Suomen suhdetta romaneihin ja saamelaisiin (kts. esim. pakkoassimilaatio) voida ylenkatsoa. Lisäksi rasismi ei kumpua suoraan kolonisaatiohistoriasta vaan on monimutkaisempi prosessi.

Intersektionaalisen feminismin ja antirasismin teoria ei myöskään ole peräisin vain Yhdysvalloista. On paljon esim. eurooppalaisia, afrikkalaisia ja aasialaisia teoreetikoita ja ajattelijoita, jotka ovat kehittäneet niitä ajatuksia, termejä ja käytänteitä, joihin nykyinen intersektionaalinen feminismi pohjaa. Synnyinpaikastaan huolimatta kyseiset teoriat pohjautuvat yhteiseen maailmanhistoriaan jossa nämä hierarkiat on luotu ja siksi ne ovatkin universaaleja kysymyksiä.

Mutta miksi te ette puhu miesten oikeuksista tai kunniaväkivallasta?

“I ran into this girl, I said, ”I’m tired of explaining”
Man, this shit is draining
But I’m not really allowed to be mad”

  – Solange 

Intersektionaalisen feminismin tavoite on tasa-arvoinen yhteiskunta. Usein feminististä liikettä syytetään kuitenkin siitä, ettei se puhu tarpeeksi asiasta x (oli kyseessä sitten miesten oikeudet, kunniaväkivalta yms.). Usein historiaan katsoessa nähdään kuitenkin, että esimerkiksi kunniaväkivallan tai miesten ja poikien oikeuksien taustalla on myös useita feministisiä liikkeitä. Nämä asiat eivät myöskään ole toisiaan vastaan, sillä tasa-arvon edistäminen yhdellä saralla edistää sitä usein myös muilla saroilla (esim. haitallisten sukupuoliroolien purkaminen auttaa myös poikia, joiden yhdeksi huonon koulumenestyksen syyksi on ehdotettu haitallisia sukupuolirooleja). Fakta on kuitenkin se, että yhden järjestön tai liikkeen voimavarat ovat rajalliset ja yksittäisillä ihmisillä ja toimijoilla on oikeus keskittyä niihin asioihin ja teemoihin jotka ovat tärkeitä heille tai joista heillä on asiantuntemusta.

Syksyn aikana aiomme järjestää matalan kynnyksen tapahtumia, joissa on mm. tarkoitus keskustella termeistä, aktivismista ja vaikuttamisesta. Lisää infoa myöhemmin.

Lämpöä syksyyn,

Fem-R:n hallitus